keskiviikko 16. tammikuuta 2013
Tansanian jälkeinen masennus
I close my eyes and imagine I'm home,
I miss the days when life was simple.
Ja kodilla tarkotan Tansaniaa. Saisinpa vetää vielä kerran keuhkot täyteen Afrikan ilmaa. Maistaa tuoreet hedelmät ja cassavan, haistaa palavat roskat ja kukkivat puut. Koskea punasta pöllyävää hiekkatietä. Kuulla tööttäilevät daladalat ja bodabodat, ihmiset huutamassa mulle kaupungilla: "Mzungu, mambo!" Mut ei, mä oon nyt takasin hyisessä Pohjolan talvessa.
Kilimanjaron kentällä virkailijatäti kysy, miks itken. Sanoin, etten haluu lähteä. "Pole sana dada, but u can always come back." Tottahan se on, mut ei mikään tuu olee enää koskaan samanlaista. Vaikka mä palaisin Tansaniaan, ei asiat ois ennallaan ilman kaikkia niitä ihania ihmisiä, joiden kans oon tätä reissua tehny. Kiitos kaikille, jotka jako mun kans tätä kokemusta, erityisesti Beatrice, Tuija, Satu, Hendry, Janita, Inka, Richard ja Mwindi.
Monien tuijotusten saattelemana naama turvonneena ja kyynelistä märkänä sekä silmät punaisina sitten jäätävän kylmän (-5astetta) Damin kentälle Darin teknisen välilaskun kautta. Hyvännäköset passintarkastajamiehet vähän piristi fiilistä, mut sit taas pato sortu kun kuunteli iPodista "Tansania-musiikkia". Kun astuin Helsingin koneeseen, stuertti kysy, oonko kunnossa. Puolessa välissä lentoa se tuli kysymään uudelleen, ihanan huomaavainen! Kun lähdin koneesta se huus viel perään "Good luck!"
Helsinki-Vantaalla mua olis ollu iso ylläri odottamas, ellen ois soittanu matkatavaroita odotelles Minnille. Kuulin taustalta Saaran naurun, ja Minni alko selittää, kuinka Minttu käytti Tikrua pissalla. Ai onko Minttu ja Tikrukin siellä? ;)
Ajettiin Annalta lainatulla autolla Mintulle Hollolaan, ja hain Mäkistä kauan odottamani McFeastin. <3 Mintun luona odottikin jo Anna, ja vähän ajan kuluttua Ida paukkas sisään. Aivan huippua! <3 Tuntu, kun olisin ollu aikamatkalla jossain iha toisessa maailmassa. En tiiä, oonko edelleen shokissa tästä kotiinpalusta, vai miks tää ei tunnu mitenkää ihmeelliseltä. Eilen olin jo koulussakin enkun tunnilla, karu paluu arkeen. Kämppä on ku pommin jäljiltä, kun matkatavarat, Tikrun tavarat, talvi- ja kesävaatteet sekasin hujan hajan. Viimenen viikonloppu Moshissa oli niin rankka ja tää kylmyys ja klo 16 tuleva pimeys tekee sen, että nyt haluis vaan nukkua koko ajan.
Ps. Kilimanjaron kentällä täytin kyllä uuden viisumilappusen, joka helpottaa ja nopeuttaa viisumihakemusta, jos aion tulla takasin Tansaniaan.
Pps. Onneks on kampaaja maanantaina: ylivaalee tukka ja tää rusketus näyttää niin hoopolta.
Tutaonana labda baadaye Tanzania!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti